Miksi D3 vitamiini on niin tärkeä vitamiini?
D-vitamiini on elimistölle elintärkeä hormonin tavoin toimiva vitamiini, joka säätelee satojen geenien toimintaa ja varmistaa luuston, hampaiden sekä immuunipuolustuksen normaalin toiminnan.

D-vitamiini ei itse asiassa toimi elimistössä tavallisen vitamiinin tavoin, vaan se luokitellaan hormonin esiasteeksi. Se säätelee satojen eri geenien toimintaa ja vaikuttaa lähes jokaiseen kehomme soluun. Koska elämme täällä pohjoisessa, D-vitamiinin merkitystä ei voi korostaa liikaa.
Tässä blogissa pureudumme D-vitamiinin keskeisimpiin hyötyihin ja siihen, miksi se on terveytesi ehdoton kulmakivi.
Luuston ja hampaiden luotettava rakennusmestari
D-vitamiinin tunnetuin ja kriittisin tehtävä liittyy kalsiumiin. Voit syödä kuinka paljon tahansa kalsiumpitoista ruokaa, mutta ilman D-vitamiinia kalsium ei imeydy suolistosta käyttöön. D-vitamiini ehkäisee osteoporoosia eli varmistaa että kalsium päätyy luuston ja hampaiden rakennusaineeksi. Ja varsinkin kasvavassa iässä oleville lapsille riittävä saanti takaa lapsen luuston normaalin kehityksen ja kasvun.
D-vitamiini osallistuu hampaiden kiinnityskudosten ja hammaskiilteen kunnossapitoon, joten terveet, vahvat hampaat tarvitsevat D-vitamiinia.
Sairastutko herkästi flunssaan heti syksyn tullen?
Syy saattaa löytyä hiipuvista D-vitamiinitasoista, varsinkin jos et ole ottanut D-vitamiinilisää kesän aikana. D-vitamiini on immuunijärjestelmän biologinen käynnistysnappi sillä D-vitamiini aktivoi T-solut. Valkosolut eli T-solut tarvitsevat D-vitamiinia tunnistaakseen ja tuhotakseen kehoon tunkeutuvia viruksia ja bakteereja. D-vitamiini myös vähentää tulehdusta ja auttaa tasapainottamaan elimistön puolustusreaktioita, jolloin haitalliset, pitkittyneet tulehdustilat vähenevät.
Kansainvälisten tutkimusten mukaan D-vitamiinin vaikutusmekanismi jakautuu kahteen päätehtävään: luontaisen immuniteetin vahvistamiseen ja hankitun immuniteetin tasapainottamiseen. Ilman D-vitamiinia immuunijärjestelmä on kuin armeija ilman viestiyhteyksiä – se joko reagoi liian hitaasti hyökkäykseen tai ampuu paniikissa omia sotilaitaan.
Voimaa lihaksiin ja varmuutta askeleeseen
D-vitamiini ei vaikuta vain luihin, vaan se on välitön polttoaine myös lihaksille. Lihassoluissa on omat vastaanottimensa (reseptorit) D-vitamiinille. D-vitamiini parantaa suorituskykyä. Riittävät D-vitamiinitasot ylläpitää lihasvoimaa ja ehkäisee lihasheikkoutta. Erityisesti ikääntyneillä D-vitamiini parantaa lihaskoordinaatiota ja tasapainoa, mikä vähentää kaatumisriskiä ja suojaa vaarallisilta liukastumisilta ja murtumilta.
Suojaa pitkäaikaissairauksilta
Uusimmat tutkimukset viittaavat siihen, että optimaaliset D-vitamiinitasot voivat toimia suojakilpenä monia vakavia, kroonisia sairauksia vastaan. Matala D-vitamiinitaso on yhdistetty muun muassa:
- Kohonneeseen riskiin sairastua tyypin 1 ja tyypin 2 diabetekseen
- Sydän- ja verisuonitautien kehittymiseen.
- Tiettyjen syöpätyyppien (kuten paksusuolisyövän) suurempaan esiintyvyyteen.
D vitamiinin saanti auringosta
Ihmisen iho muodostaa D-vitamiinia auringon UVB-säteilyn avulla. Suomen maantieteellisen sijainnin vuoksi auringonvaloa on riittävästi tarjolla vain toukokuusta elokuuhun. Iho pystyy tuottamaan D-vitamiinia vain silloin, kun UV-indeksi on vähintään 3. Suomessa tämä taso saavutetaan yleensä vasta toukokuussa ja se laskee takaisin kriittisen rajan alapuolelle elo-syyskuussa. Helppo nyrkkisääntö onkin: jos varjosi on sinua itseäsi pidempi, iho ei tuota D-vitamiinia. Tällöin alkaa myös ihon suojaustarve. Samat auringon UV-B-säteet, jotka tuottavat D-vitamiinia, aiheuttavat myös ihon palamista ja ihosyöpää. Ihotyyppi vaikuttaa ihon herkkyyteen palaa auringossa, mutta myös D-vitamiinin muodostumiseen. Ihon suojausmekanismit eli ruskettuminen ja ihon paksuuntuminen estävät ihon palamista, mutta vähentävät D-vitamiinin muodostumista.
Myös ikääntynyt iho muodostaa D-vitamiinia huomattavasti nuorta ihoa laiskemmin.
D vitamiinin saanti ravinnosta
Luontaista, tehokkaasti imeytyvää D3-vitamiinia on merkittäviä määriä lähes ainoastaan kalassa (kuten lohessa, silakassa ja kuhassa). Kasvikunnassa D-vitamiinia (D2-muodossa) ei esiinny juuri lainkaan, lukuun ottamatta joitakin villisieniä, kuten kantarelleja ja suppilovahveroita.
Pelkästä ravinnosta saatavan D-vitamiinin suurin heikkous on se, että sitä on luontaisesti riittäviä määriä vain hyvin harvoissa ruoka-aineissa. Tästä syystä pelkän perusruokavalion varaan jättäytyminen johtaa helposti vitamiinin puutteeseen.
Millainen on hyvän D-vitamiini lisä
Parhaiten elimistöön imeytyy eläin- tai kasviperäinen D3-vitamiini (kolekalsiferoli) öljypohjaisessa muodossa, kuten pehmeissä öljykapseleissa tai tipoissa. D-vitamiini on rasvaliukoinen vitamiini, mikä tarkoittaa, että se tarvitsee aina rasvaa siirtyäkseen suoliston seinämän läpi verenkiertoon. Kun D3-vitamiini on valmiiksi liuotettu öljyyn (kuten oliivi-, kookos- tai kalaöljyyn), se imeytyy luotettavasti missä tahansa tilanteessa – myös silloin, jos otat vitamiinin tyhjään vatsaan.
D-vitamiinisuihkeet, jotka suihkutetaan suun limakalvolle, imeytyvät suoraan suun hiusverisuoniston kautta ohi ruoansulatuskanavan. Ne ovat erinomainen vaihtoehto henkilöille, joilla on imeytymishäiriöitä suolistossa.
D2- vai D3-vitamiini
Kliiniset tutkimukset ovat osoittaneet, että D3-muoto on elimistölle huomattavasti mieluisampi. Verenkierrossa D-vitamiini tarvitsee kuljetusproteiinin (DBP). D3-vitamiini sitoutuu tähän proteiiniin huomattavasti tiukemmin kuin D2. D2-vitamiini poistuu elimistöstä ja kudoksista nopeammin. D3-vitamiini sen sijaan varastoituu tehokkaammin ja pitää veren D-vitamiinipitoisuuden (25-OH-D) vakaana pidempään. Tästä syystä voidaan todeta että pääsääntöisesti D3-vitamiini on aina parempi ja varmempi valinta.
D3-vitamiini (Kolekalsiferoli)
- Muodostuu ihmisen iholla auringon UVB-säteilyn vaikutuksesta.
- Löytyy luontaisesti eläinkunnan tuotteista, kuten rasvaisesta kalasta, kananmunan keltuaisesta ja maksasta.
- Valmistetaan perinteisesti lampaanvillan rasvasta (lanoliinista), mutta nykyään sitä saadaan myös täysin vegaanisena versiona jäkälästä.
D2-vitamiini (Ergokalsiferoli)
- Syntyy kasvikunnassa, kun ultraviolettivalo osuu kasvien tai sienien steroleihin. Parhaita lähteitä ovat ultraviolettivaloa saaneet villi- ja viljelysienet (kuten kantarellit ja suppilovahverot)
